Historiaa
Heinäkallion leirikoti on vuosien kuluessa kehittynyt entisestä maatilasta nykyaikaiseksi, mutta kodikkaaksi leirikodiksi.
Vuonna 1971 Martta ja Selma Heinänen luovuttivat kotinsa, hämäläisen maalaistalon ulkorakennuksineen ja peltoineen (n. 6,4 ha) Lestadiolaisten Lähetysyhdistysten Keskusliitolle (nyk. Lestadiolainen Uusheräys) leiritoimintaa varten. Paikalle annettiin nimeksi Heinäkallio, mikä viittaa toisaalta maatilan luovuttajiin, toisaalta maaperään, mille rakennus on rakennettu. Pää- ja ulkorakennusten sisätilat muutettiin leiritoimintaan sopiviksi, mutta ulkonaisesti rakennukset säilyttivät entisen, maalaismaisemaan hyvin sopivan ilmeensä. Leiritoiminta alkoi kesällä 1972.
Toiminta painottui 1990-luvulle saakka kesäaikoihin ja omaan leiritoimintaan. Tilojen nykyaikaistamista ja laajentamista oli suunniteltu pitkään ja 1990-luvun alussa alettiin tositoimiin. Ensin laajennettiin päärakennus yli kaksi kertaa suuremmaksi, jolloin saatiin kovasti kaivattu kunnon sali.
Leirikodille alkoi vähitellen löytyä halukkaita käyttäjiä myös herätysliikkeen ulkopuolelta ilman mainostamista, niin että toiminta laajentui myös talviaikaan.
Vuoden 2000 aikana saatiin viimeisetkin Heinäkallion tilat remontoitua ja uudistettua niin, että nyt voimme tarjota ennakkovarausten perusteella kokoontumis- ja majoitustiloja kaikkina vuodenaikoina.
Tilojen perusparannuksia ja uudistuksia on jatkettu edelleen. Viimeksi rakennettiin leirikodin keittiö ja toimistotilat täysin uudelleen. Työ valmistui vuonna 2009.


